Muutamaa tuntia vaille viiden viikon reissulla kerkiää kaikenmoista kokea ja näkeä :).
Kilometrejä autoon tuli monia kesiä vähemmän, vain vajaa 4 000 koska emme vaihtaneet paikkakuntaa niin monesti mitä aikaisemmilla reissuilla. Silti kerkesimme seitsemällä eri paikkakunnalla viettämään vähintään sen yhden yön.
Kilpisjärvi. Sinne olimme päättäneet jo vuosi sitten suunnata tämän vuoden loma-aikamme. Se vain on niin mahtava paikka, ja siellä on niin paljon nähtävää ja koettavaa. Vieläkin, näin melkein 4 viikon oleilun jälkeen jäi paikkoja katsomatta ja kokematta, ja paikkoja joihin vielä palaamme.
Kyselimme majoitusta jo yli puoli vuotta sitten eräältä yksityiseltä ja onneksemme kaikki natsasi! Pääsimme vielä Kilpparin rauhallisemmalle puolelle, ei tarvinnut sitä turismia niin katsella muutakuin kaupassa käydessä. Ja sitähän on. Vuosi vuodelta enemmän. Kaupan piha on näin heinäkuussa puolenpäivän jälkeen aivan tukossa! Tie täynnä matkailijoita Norjaan tai Norjasta tänne. Vaeltajia reppuineen tienvarret täynnä, liftaamassa kyytiä kuka minnekin.
Kilpisjärven rauhassa eräilyn mahdollisti vielä vene. Veneellä pääsee hienoille paikoille, eikä tarvitse muita eräilijöitä pelätä.
Telttailuöitä meillä ei kuitenkaan tullut kuin 5. Ja Toukka-Parta vähyydestä kiitti. Se on vanhoilla päivillä tullut kyllä semmoiseksi hienohelmaksi, suu mutrulla eräillään tätä nykyä. Uhkasi jo perustaa oman kilpailevan blogin, kuulemma nimeltään City-Parrat. Testaillaan vain hotellihuoneita ja pehmeitä sänkyjä. No sitten sitä piti taas lahjoa hieman purkki-nötkötillä ja hän onneksi unohti moiset puheet. Ei se vanhuus tule yksin noilla Parroillakaan. Vaativat jo paljon enemmän aikaa palautuakseen päiväkävelyiltä tunturissa tai telttailuseikkailuilta.
Toukka-Parralla meni itse asiassa viikko toipuakseen kun kotiin palattiin. Viikon päästä hän vasta alkoi olemaan oma riehakas itsensä, pilke silmäkulmassa. Pikku-Parrallakin meni aina seuraava päivä makoillessa, ei hänkään enää nuori ole.
Hieman pitää auttaa jos tassua jo painaa...
Kilpisjärven majoitus sai siis täyden kympin. Kiitos J!
Muita majoitus-arviointeja:
- Iisalmi Sokos hotelli Koljonvirta 8p. Perus sokoslaatua. Perus aamupala. Aamupalalla liikaa ihmisiä vain osui kohdalle niin että istumapaikkaa oli vaikea löytää.
- Tornio Hotelli Mustaparta. Halusimme viedä Parrat parrakkaaseen hotelliin, ja tämä oli juuri tänä vuonna avattu. Reissun paras hotellihuone. Ilmalämpöpumppu, persoonallinen huone, loistava aamupala, reissun monipuolisin ja raikkain!
- Rovaniemi Hotelli Arctic Light. Ihana sisustus huoneessa, ilmastointi (ei vain saanut niin viileälle kuin ilmalämpöpumppua). Kivasti muistivat koiria kupeilla, pedillä ja nameilla. Aamupala oli hyvä! Toiseksi paras tällä reissulla!
- Kuusamo Ruka Villagen huoneisto, Aurinkorinne. Tuttu huoneisto jo monilta kesiltä. Miinusta kamalasta helteestä ilman asunnon viilennysmahdollisuutta. Tämä toimii. Siivous, petivaatteet ja pyyhkeet kuuluvat halpaan hintaan (75e/yö). Aamupala erikseen Scandicissa, monta vuotta ollut jo sama, Rantasipin ajoilta. Ihan ok, voisi tulla jotain vaihtelua.
- Kuopio Kylpylähotelli Kunnon Paikka. Emme käyneet kylpylän puolella olleskaan. Yövyimme Junior Sviitissä joka oli vain saunallinen isompi huone. Sviitti sana oli mielestämme aika kaukana tästä :D. Jonkin näköinen ilmastointi (jos ulkona oli +30 niin sisällä oli ehkä +25). Aika paljon tuli epäkohtia huomattua Paikasta.
Kuten: -Kylpyhuone-saunaosastolta ei kosteus poistunut koko yönä saunottuamme. Huippuimurit eivät siis imeneet yhtään mitään. Ovi oli pidettävä tiukasti koko ajan kiinni, muuten koko huone olisi ollut yksi sauna.
- "Olohuoneen" mattoa ei oltu imuroitu ollenkaan.
- Kahvi- ja tee-mukit puuttuivat kokonaan vaikka keitin ym. olivat kyllä.
- Parkkipaikka-asia. Johan on että hotelliin majoittuvien pitää itse näpytellä oma parkki-aikansa. Miksi sitä ei voi tehdä sisäänkirjautumisen ohessa virkailija?!? Asiakaspalvelua kiitos!!!!
- Kylpylän ja hotellin ravintolasta kävimme hakemassa illaksi ruuat, kana-cesarsalaatit ja puolikkaan pitsan. Mitään ruokailuvälineitä ei kuitenkaan mukaan tajuttu laittaa vaikka otimme ruuat nimenomaan huoneeseen. Ja ei voi kehua ruokiakaan.
- Käytävien sisustus kokolattia mattoineen oli kuin vanhalta ruotsin laivalta. Siivouksessa on tingitty, seinien vierukset sekä portaat pölyssä.
Meistä Kunnon Paikka oli vain Paikka. Ja ansaitsee täten aika ala-arvoisen numeron.
Poroilla oli aika trafiikkia tänä vuonna sekä Kilpparilla että Kuusamossa. Kilpparilla Salmivaaran suurisarviset "äijät" kulkivat keskustaan ja takaisin tunturiin kuin työläiset konsanaan. Joka aamu ne kipittivät keskustaan päin tietä pitkin ja iltapäivällä sitten taas takaisin. Ja yleensä mökkien nurkkien kautta. Monesti pääsivät yllättämään meidän nurkan takaa.
Kilpisjärven Kilpishalli ansaitsee kyllä täydet kymmenen pistettä. Sieltä löytyy kaikkea tarpeellista. Kuten puhelinlaturi, tietokone hiiri, uudet lenkkarit kun vanhoista pohjat kuluivat puhki sekä puuklapit! Ja lihathan lihatiskiltä ovat maan parhaimpia. Nam! Poronkäristystäkin tuli tehtyä mökillä.
Harmillinen helle-aalto painosti Suomea tänä kesänä. Lappia myöten kärsittiin liian kuumista keleistä. Kilpisjärvellä onneksi vähemmän. Kun saavuimme sinne, niin lämpötila oli yöllä jotain viiden asteen luokkaa telttaillessamme tunturissa, Järven lämpötila oli heinäkuun alussa vielä pinnasta 6-8 astetta, mutta muutaman hellepäivän jälkeen pintalämpö nousi jo 12-14 asteeseen. Arktiset kalalajit kärsivät tämmöisistä lämmöistä. Lätäsenolla oli kuulemma mitattu +25 astetta.
Pahimpana hellepäivänä lähdimme käymään Norjan puolella, siellä on kyllä hienoa maisemaa mitä on kiva ihailla auton viileydestä.
Ötököistä sen verran taas että kuten olen aikaisemminkin sanonut että kyllä niitä "pusikoissa" on. Meitä ei tänä vuonna ne pahemmin vaivanneet, Partoja kun ei viitsi viedä pusikoihin niistä kärsimään. Telttaillessakin vanhat kunnon Thermacellit pitivät vähäisetkin öttiäiset poissa. Kunhan muistaa maton tai kaasun vaihtaa aina tarvittaessa.
Kävi kalallisesti onni että pääsimme tänä kesänä maistamaan kaikkia "arvo"kala-lajeja! Siikaa, harjusta, rautua sekä taimenta. Nam. Voiton vei kyllä taimen, sen punaista lihaa ei mikään voita.
Kilpisjärven ketut ovat jotenkin aika tottuneita ihmisiin. Aamuisin tuli seurailtua ihan pihaan tulevia kettuja jotka etsiskelivät varvikoista hiiriä, myyriä tai muuta syötävää. Harmillista tietysti että kun ovat näin lisääntyneet täällä, niin vievät sen elintilan naaleilta. Mieluumminhan naalia katselisi täällä pohjoisessa :).
Summasummarum. Once in the lifetime-reissu varmaankin, ei ollut kiirettä, ei tarvinnut olla koko ajan pakkaamassa ja purkamassa vaan pystyi välillä ihan lomalla lepäilemäänkin. Vanhat Parrat eivät varmasti olisi jaksaneetkaan enää viime kesien reissutahtia jolloin olemme aina olleet yhdessä paikassa 2-5 päivää ja sitten taas jatkaneet matkaa.
Kaiholla reissua muistellen jatketaan uurastusta taas täällä pääkaupunkiseudulla ja suunnitellaan tietysti uusia seikkailuja :).
