Erä-Parrat

Erä-Parrat

perjantai 9. maaliskuuta 2018

Norrkullalandetissa mökkeilemässä viikonloppu!


Saatiin alkuviikosta idea minilomaan joka olikin sitten tosi nopsaa jo toteutusta vaille!
Eli vuokrattiin mökki saaresta, Seasongilta Sipoon Norrkullalandetista viikonlopuksi ja jäitä pitkin sitten käveltiin Kalkkirannasta sinne perjantaina.
Pakkasta on ollut ja pidellyt täällä etelässäkin ihan hyvin joten luottavaisesti uskalsi lähteä meren jäällä liikenteeseen.
Kahteen ahkioon ja kahteen rinkkaan mahtui vkonloput kamat (...hyvä suoritus Mammalta joka tunnetaan matkatavara-paljoudestaan jo aika yleisestikin...).
Kalkkirannasta on semmoinen kolmisen kilsaa kävelyä saareen, aika hyvät hapot sai jalkoihin mennessä kun lumi vielä petti joka askeleelta alta...



Seasong vuokraa ympäri vuoden kolmea mökkiään, kesällä saareen pääsee yhteisalus Pörtö Linellä tai omalla veneellä ja talvella jalkaisin tai ilmatyynyalus-Pörtö Linellä:

Kotisivulinkki >     www.seasong.fi

Lämmin mökki odotti pakkasen puremia perillä ja heti pääsi nautiskelemaan vain olemisesta.



Meri. Minä vuoden aikana vain, niin se on niin kaunis...huoh


Lauantai hurahtikin sitten pilkkien ja aina välillä sisällä lämmitellen. Välillä Parratkin tulivat tuoleissaan hetkeksi jäälle palelemaan ja ihmettelemään. Ja sitten ne tyytyväisinä jo jäivätkin mökin lämpöön.







Kello kolmen aikaan alkoi tapahtumaan. Ensiksi näkyi kaiussa kalaa ja sitten tärppäs! Pariinkin kertaan mutta harmillisesti ei saatu ylös kuin tämä taimenen poikanen! 
No sehän tietysti pikaisesti vapautettiin takaisin. Iltapäivä syönti oli aika nopeasti ohi ja sitten kaiku näyttikin tyhjää jo vain. 






Välipalana Hissun ja Tommin sarjasta tuttua Kinkkukukkoa :D


Aivan järkyttävän nopeasti viikonloppu kului. Tämmöisessä paikassa pitäisi saada olla sen viikon tai pari että ei menisi ihan hosumiseksi vaan kerkeisi levätäkin välillä...

Illalla nousi verikuu



Sunnuntai aamuna hetken puukiipijöiden kipitystä kahvin kera seurattuamme pakkasimme tavarat kasaan taas ja siivosimme paikat ja lähdimme patikoimaan takaisin Kalkkirantaan. 
Pikku-Parta keksi kuinka säästää omia töppösiään...



sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Venemessuilla


Nyt joutuivat Parrat jäämään kotio kun Mamma ja Pappa käväisivät pikaseen katsomassa venemessujen tarjonnan.
Lähinnä veneistä kiinnosti Aquador, joka onkin täysin vaihtanut lookkiaan. Hintakin tuntui ihan kohtuu järkevältä, mutta kattellaan nyt kuitenkin vielä.


 Mamma olisi laittanut tämmöisen pakettiin! 


Kolmisen tuntia jaksettiin tutkailla kojuja ja veneitä. Kyllä rupesi ihmispaljous ahdistamaan vaan kumpaakin...


Kalastusosastolla bongattiin Vekkulin Jarno, jonka kanssa jäätiin suusta kiinni toviksi, saatiin hyviä vinkkejä erääseen tulevaisuudessa tehtävään seikkailuun... :)
Ja toki muutama Vekkulikin taas tarttui matkaan. Toiselta kojulta ostettiin muutama lohipelti joita näytellään ensi kesänä pohjoisen kaloille...



Rapalalla oli kala-allas messuilla, jossa stressaantuneet ja passiiviset kalat lipuivat. Näytöksen pitäjä yritti heitellä jigiä sinne joukkoon näyttääkseen että rapala toimii, mutta eivät kalat sitä katsoneetkaan. Surullista...


sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Pilkkikauden avaus


Kalastusopas-kaveri tiesi vinkata tämmöisestä rauhallisesta "erämaa"-järvestä täällä etelä-Suomessa. Pitihän se lähteä heti katsastamaan!
Ja kyllä sai rauhassa olla! Muutama ihminen käväisi rannassa mutta muuten sai aivan ylhäisessä yksinäisyydessä olla. Tarkempia speksejä en tästä paikasta nyt jaakaan, koska aiomme käydä siellä vielä uudestaankin ja toivottavasti paikka olisi seuraavankin kerran näin erämaa-henkinen.



Pakkasta oli 8-10 astetta, ja koska tiedämme että nuo vanhat Parrat eivät enää kestä tämmöisissä pakkasissa värjötellä tuntia kauempaa niin niillehän piti sitten ottaa lämmittelypaikka mukaan...



Saunateltta palveli oikein hyvin jäällä lämmittelypaikkana! Vaikka ovi oli koko ajan auki niin kamiina piti teltan lämpimänä. Samallahan kamiinalla pystyy keittämään vaikka kahvivedet ja foliossa makkaratkin grillaamaan.
Parroille oli retkituolit mukana että pääsevät jään pinnasta ylös eikä näin yksikään värissyt kylmästä vaan he nuokkuivat tuoleissa oikein mukavissaan. Sillä aikaa Mamma ja Pappa kerkesivät hieman nauttimaan pilkkimisestä.









Lisäksi oli kiva päästä kokeilemaan kaikuluotainta tositoimissa. Ja aika varman oloisesti toimi. Neljässä metrissä pilkittiin, kaloja näkyi kaiussa toista kymmentä kertaa mutta harmillisesti ei vaan mikään kelvannut.

 Järven rannassa on myös laavukin



Aika määrähän meillä tuota tavaraa oli mukana, kahden ahkiollisen verran. Mutta kyllä kaikki oli taas tarpeeseen. Lapiotakin tarvittiin!




Auringon laskuun asti puut kestivät ja sen jälkeen olikin jo aika ruveta leiriä purkamaan.