Pääsiäisperjantaille luvattiin lämmintä plussakeliä. Meren jää ei enää hirveästi houkuttele, vaikka sielläkin kuulemma on jäätä ihan monia kymmeniä senttejä, joten päätimme kasata kamppeet autoon ja huristaa pieni tovi tänne "salaiselle" järvelle. (Emme siis paljasta vieläkään tätä "erämaajärven nimeä koska ajattelimme kesälläkin tänne ehkä poiketa...).
Täällä saa rauhassa olla.
Kaloiltakin sai kyllä rauhassa olla. Nooh, kalaa tärkeämmäksi nousee kuitenkin tämä luonnossa fiilistely :).
Järven laavulla törmäsimme muutamiin makkarankäristäjiin mutta yhtään pilkkijää ei koko päivän aikana näkynyt. Aivan ihana hiljaisuus. Ainut joka piti mekkalaa oli järven jää, se kumisi ja natisi ja huokaili koska yöllä oli ollut yli kymmenen astetta pakkasta ja auringon noustua ilma lämpeni plussan puolelle.
Jäätä oli melkein kairan verran eli ei mitään hätää.
Saunateltta kaminalla sekä puusäkki pakattiin mukaan jos Parroille tulee vilu, mutta ei ne pahemmin palelleet. Vihaamiaan takkejakaan ei heille pakotettu päälle.
Retkiruuat eli perinteisesti makkarat ja nuudelitkipot valmistuivat kätevästi kaminalla.
Välillä ihasteltiin kotkien liitelyä taivaalla.
Vaihdettiin pilkintäpaikkaakin mutta äh, ei mitään. Yhden kerran vain joku kävi tömäyttämässä pilkkiä mutta ei tarttunut kiinni. Kaikukin näytti aikalailla tyhjää.
Seitsemän tuntia vierähti todella nopeasti ja illan suussa pakkasimme kamat kasaan ja lähdimme kotimatkalle.
Ihana irtiotto taas arjesta. Tässä alkaa tulla jo aivan kesää odottava fiilis kun auringon valoakin riittää jo pitkälle iltaan!
