Luontoon mieli halajaa vapaa-ajalla.
Ollaan käyty viikonloppuisin Porvoossa antamassa vieroitushoitoa tälle halulle.
Emäsalon kärjessa pääsee heittelemään vielä mutta sisemmällä rannikolla jos kalaan mielii niin täytyy kaivaa kaira esiin. Joten hommasimme sitten pilkkivälineet ja uskaltauduimme jäille jo parina viikonloppuna.
Mitään (tietystikään) ei ole vielä noussut ylös asti, isoa vonkaletta on ollut kiinni (isoksi kait voisi määritellä jos pilkin pikkuinen vapa taipuu luokilleen) mutta se ylös reijästä nosto tai tartutus kun ei ihan vielä ole oikein hallinnassa.
Kelejä oli tammikuussa laidasta laitaan. Pakkasta, vesisadetta, aurinkoa, lunta. Aikalailla kuten kuten täällä etelässä ollaan totuttukin viime vuosina talvea viettämään...
Porvoon Hamarin rannasta. Ulkoilijoita on meren jäällä riittänyt.
Partojen kanssa ollaan myös Nurmijärven Myllykoskella käyty ihastelemassa joen jääpeitettä
Hamari, ollaan käyty palkitsemassa itsemme kahvituokiolla Hamarin kahvilassa aina ulkoilujen jälkeen. Se on niin mukava paikka.
Hieman erilaisessa asussa oli venepaikkamme tähän aikaan vuodesta...
Ensikairaus! Täytyyhän ne kalastusvehkeet olla nyt sitten joka vuodenajalle!
Kunuholmen
Kunuholmenin saaresta on n. puolitoista kilsaa kävelyä jäätä pitkin Tolkkisiin.
"Ihanaa! Ei ketään missään!"
Toisella pilkkireissulla olikin jo iso vonkale kiinni, hitto kun joku vaan sössi noston! Kyllä kalastaja-Partaakin harmitti:
Vautsi hei miten mahtavia kuvia olette saaneet, varsinkin tuo ensimmäinen niin todella hieno. Harmi ettei tänä vuonna päässyt kunnolla meren rannoilla jäille, olisi niin mieli tehnyt lähteä myös pilkkimään. Mennään aina miehen kanssa, koska hän osaa paremmin kairata aukon jäihin, minulla on ranteessa pieni vamma. Mutta mikäpä olisi mukavempaan kuin mahtava auringon paiste, hyvä seura ja pilkkiminen.
VastaaPoista