Ei olla moneen vuoteen käyty Onas-saaren virallisella tulistelupaikalla ja kun merellä taas tuppasi lounaasta puhaltamaan niin päiväretki kohteeksi valikoitui vanha kunnon Onas 😊 ajatuksena hieman siikaonkia (tämä ei kyllä välttämättä paras paikka siikaongintaan...) ja antaa pentukoiran tutustua luontoon ja tehdä tulella jotain hyvää evästä.
Pentu on oppinut todella hyvin matkustamaan veneessä jo, lepäilee matkustus-ajat jotta kohteessa jaksaa sitten.
Matkalla veto-uisteltiin mennessä ja tullessa mutta ei taimenista tietoakaan...
Pilvipeite alkoi matkan aikana rakoilemaan ja loppupäiväksi tulikin hieno aurinkoinen keli!
Onaksen retkeilypaikka on saanut uuden tulipaikan vanhan viereen.
Pentu tutustuu vesielementtiin! Siitä oli todella kivaa metsästää kirkkaassa vedessä kelluvia levänkappaleita 😁
Aikakauden lieve-ilmiö... joku on näköjään tarvinnut maskia täällä saaristossakin vai onko tuuli tuonut mantereelta... 😟
Kalasta ei siis tietoakaan taas kerran, mutta onneksi oli hyvät eväät mukana. Ruisleipien resepti: savuporo Bonjour-juustoa, kinkkusuikaleita ja cheddar-juustoraastetta ja sisälle ananasviipale. Nam 😋
Ollaan kyllä koko sakki todella onnellisia että saatiin perheeseen uusi pieni partasuu, pennusta on niin paljon iloa vanhalle Uffellekin, 12-vuotias papparainen on nuorentunut ainakin viisi vuotta telmiessään kakaran kanssa. 💕
Jospa seuraavalla kerralla uskallettaisiin jäädä pennun kanssa jo yöksi? Sen verran hömelö se vielä on ollut että ajatus kuumasta kamiinasta ja pennusta on estänyt meitä viettämästä kotateltta yötä saaressa, mutta jospa se tuosta järkiintyisi nyt pikkuhiljaa 😊?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti