Veneilykausi aloitettu, Pääsiäisretki Äggskäriin

Pitkän odotuksen jälkeen taas talvi taittui, jäät suli pois ja voi aloittaa veneilykauden.
Pääsiäiseksi luvattiin hyvää keliä ja aloitimmekin pääsiäisen vieton laskemalla ensin veneen vesille.

Ainut että kun puuttuvaa laiturin palaa ei ihan vielä oltu keritty kiinnittää niin venepaikalta tulo rantaan olikin hieman haastavaa...

Onneksi landkonki kuitenkin kiinnitettiin vielä saman päivän aikana, joten seuraavana päivänä veneen haku paikaltaan oli hieman helpompaa.
Perjantai pakkasimme siis kimpsut ja kampsut mukaan ja lähdimme aloittamaan veneily-ja telttailukauden.

Pikku-Parralle oli alkuviikosta tehty nips-naps-leikkaus terveydellisistä syistä, varmuudeksi hän sai/joutui pitämään siis kauluria vielä kaulassaan...

Mikä keli!!!

Parin pvän leireilylle valikoitui matkalla Äggskär, ensin menimme "kakkos"saareen mutta sitten päätimme vaihtaa vielä viimeiseen jotta saisi varmasti olla rauhassa. Ja rauhassa olo toteutuikin, seuraavana pvänä ekassa ja tokassa saaressa kävi porukkaa mutta ketään ei pyrkinyt kolmanteen.

Ei hullummat maisemat teltan ovi-aukosta 

Siikaa yritettiin onkia koko vkonloppu, tuloksettomasti. Tietysti :D.

Iltaisin ilma viileni sen verran että Parrat pistivät pyjamat päälle jo hyvissä ajoin, ja me kaikki kömmittiin telttaan jo auringon laskiessa. 

Makoisat unet sai uusissa, Varustelekasta ostetuista makuupusseissa. Parroille oli yksi vanha talvimakkari mukana sekä tietysti heidän vauvanväkättimet. Hyvin tarjettiin!

Kesäkeittiössä kokkailtiin ruuat, perinteisesti nuudeleita ja pannukahvia ja sitten taas vähä nuudeleita ja makkaraa :D. Tarttis keksii jotain uutta varmaankin tilalle mutta ei olla ainaskaan vielä noihin kyllästytty!

Lauantain siianonginta jäi sikseen pariksi tunniksi kun huomasimme yhden "matalikon kiven" liikahtavan!

Kolme eri hyljettä bongattiin saaren lähistöltä! Vau!
Pitivät silmällä meitä saarelaisia joka kerta kun pintaan pompsahtivat.

                                     

Eräs hylje yritti saaren edustan luodoille kammeta itseään mutta oli liian jyrkkiä kiviä.

Aivan mahtava kokemus rannalta käsin seurailla näiden touhuja!

Lopulta saatiin sitten ne siika-ongetkin veteen. Mutta ei tärpin tärppiä eikä käynyt kukaan matoja napsimassa. Nautiskeltiin sitten huikeesta kelistä vain.

 Vesi oli todella matalalla. 

Vanhat Parrat väsähtävät tätä nykyä aika äkkiä. Toukka-Parralla on ikää 11-vuotta ja Pikku-Parralla yhdeksän. 

Sunnuntai-aamu valkeni hieman viileempänä ja puoleen päivään mennessä olimmekin jo leirin purkaneet ja hyvästelimme saariryhmän tältä kertaa. Paras pääsiäinen kun sen viettää luonnossa, luonnonihmeitä katsellen, meren loisketta kuunnellen. Kiitos Äggskär.
(Ainut miinus jos jotain pitää kritisoida niin on se minkkikannan kasvaminen tässä saariryhmässä. Perjantaina halkoliiterin kulmalla meitä katseli minkki-pirulainen, parin metrin päästä ihmisistä ja koirista. Häädettiin se mekkalalla pois mutta eipä se tuntunut pelkäävän edes. Toivottavasti näille nyt tehtäisiin jotain, alkavat olla aivan liian tuttavallisia ja pelottomia. Linturaukat jotka erehtyvät pesimään näihin saariin...)