Vkonloppu mökillä ulkosaaristossa! Hieman lohen uistelua ja uusi packraft testissä!

 

Vihdoin ja viimein tänä keväänä, tai jo kesänä, pääsimme lähtemään liikenteeseen isommalla veneellä!

Aivan mieletöntä säätä ja tyyntä merta luvattiin koko viikonlopuksi, joten päätimme kysäistä tutulta mökkiä lainaan ulkomeren ääreltä. 

Mökki on vanha tuttu paikka, lähellä Pirttisaarta ja Söderskärin majakkaa

Intouduttiin hankkimaan tämmöinen paljon puhuttu packraft-kumikanootti! Ajatuksena että Mamma pääsee Pikku-Parran kanssa kulkemaan vesillä omia menojaan, vaikka arkisinkin, ei aina tarvitse olla isompien veneiden ja Papan taitojen varassa 😄... Ja ajatuksena että sitten myöhemmin hommataan toinen packraft Lapin reissuja varten, toiseen menee Mamma ja matkalainen ja toiseen Pappa ja retkeilytarpeet.

Tämä Kokopellin XPD:hän ei ole painonsa ja kokonsa puolesta ideaali vaelluskäyttöön, se on enemminkin autosta rantaan malli, mutta on ehkä hieman kestävämpää tekoa ja samalla saa toimia meillä kumiveneen tavaroiden kuljetus-lauttana 😉. 

Tuntuisi olevan nopeasti pumpattava ja ketterästi liikkuva! Ja juuri hyvän kokoinen että yksi käppänä mahtuu kyytiin myös! 

Pikku-Parran päätä kun ei ole ikinä huimannut mitkään kulkupelit (ei oikea kanoottikaan, joka oli tosi kiikkerä, ei vesitasolla lento tai hydrokopterilla jään päällä kiitäminen 😂), niin hänhän oli heti kanootissa kuin kotonaan. 

Aivan kertakaikkisen upea keli piti paikkansa koko vkonlopun! Tästä ei meri voi tyynemmäksi mennä!

Nautittiin saunasta ja grilliruuasta, eli kaikkea muuta kuin eräilyä taas, tsori! Välillä tarvitsee vaan näköjään tämmöistäkin, ja mikä parasta jos sen pääsee tekemään luonnon keskelle kuitenkin.

Lauantaina mökki-isäntämme vierailun jälkeen lähdimme veneellä lohenuistelu-paikoille!

Suuntana siis Söderskärin majakasta aukeava ulkomeri!

Kyllä hymyilyttää! Veneen moottori on toiminut köhimättä ja meri on tyyni! Voiko ihminen enempää toivoa!

Siellä se Söderskär siintääkin jo!

Vedettiin tällä kertaa yhdeksällä vavalla, ja siihen päälle perään 2 vapaa "sattuma-taimenille". Syvin viehe ui 8-10 metrissä. Kaiku näytti aluksi hyvin "banaaneja" mutta aivan hiljaista pinnan yläpuolella oli. Vesi oli 13-15 asteista eli aika lämmintä, olivatkohan kalat painuneet syvemmälle...?

Kelkat eli plaanarit levittävät virveleiden siimat veneen sivuille, jotta ne ei sotkeudu

Lohilusikka

Vau! Nähtiin täällä ensimmäistä kertaa joku toinenkin veto-uistelemassa! 

Tämmöisellä kelillä on ilo olla uistelemassa mukana, on nimittäin kokemusta hieman huonommistakin keleistä jolloin täytyy katse pitää koko ajan horisontissa ja silti meinaa merisairaus yllättää 😀

Siellä jossain siintää Viron rannikko!

Summasummarum: lohta vaille täydellinen uistelu-reissu ja mökki viikonloppu! Kiitos M taas kerran mökin lainasta!

Pikku-Parran katse kaihoaa jo uusiin seikkailuihin, kenties packraftillä...? 😎