Talvikauden kalastusta ja retkeilyä

Luontoon mieli halajaa vapaa-ajalla.
Ollaan käyty viikonloppuisin Porvoossa antamassa vieroitushoitoa tälle halulle.
Emäsalon kärjessa pääsee heittelemään vielä mutta sisemmällä rannikolla jos kalaan mielii niin täytyy kaivaa kaira esiin. Joten hommasimme sitten pilkkivälineet ja uskaltauduimme jäille jo parina viikonloppuna.
Mitään (tietystikään) ei ole vielä noussut ylös asti, isoa vonkaletta on ollut kiinni (isoksi kait voisi määritellä jos pilkin pikkuinen vapa taipuu luokilleen) mutta se ylös reijästä nosto tai tartutus kun ei ihan vielä ole oikein hallinnassa.
Kelejä oli tammikuussa laidasta laitaan. Pakkasta, vesisadetta, aurinkoa, lunta. Aikalailla kuten kuten täällä etelässä ollaan totuttukin viime vuosina talvea viettämään...

 Porvoon Hamarin rannasta. Ulkoilijoita on meren jäällä riittänyt.

Partojen kanssa ollaan myös Nurmijärven Myllykoskella käyty ihastelemassa joen jääpeitettä

Hamari, ollaan käyty palkitsemassa itsemme kahvituokiolla Hamarin kahvilassa aina ulkoilujen jälkeen. Se on niin mukava paikka.

Hieman erilaisessa asussa oli venepaikkamme tähän aikaan vuodesta...

 Eräs lauantai tehtiin päiväretki taas Kunuholmenin saareen. Harmittavasti vettä alkoi vihmomaan kesken pilkille pääsyn, onneksi oli laavu jossa hieman sadetta pideltiin.

 Ensikairaus! Täytyyhän ne kalastusvehkeet olla nyt sitten joka vuodenajalle!

Kunuholmen

 Kunuholmenin reissun päätteeksi meidät yllätti aikamoinen sumu. Piti kaivaa kännykkä esiin jotta löydettiin takaisin Tolkkisen laituriin josta lähdettiin.

Kunuholmenin saaresta on n. puolitoista kilsaa kävelyä jäätä pitkin Tolkkisiin.

"Ihanaa! Ei ketään missään!"

Toisella pilkkireissulla olikin jo iso vonkale kiinni, hitto kun joku vaan sössi noston! Kyllä kalastaja-Partaakin harmitti:

Jouluseikkailu Kustavissa 2016

Toteutuiko jouluna unelma luonnonrauhasta? Toteutui!
Etsimme netistä pitkään ja hartaasti (ainaskin 150 sivua) vuokramökkiä, johon pääsisi lemmikkieläimet ja jossa ei olisi naapureita lähellä. Tasokaskin piti olla, jos huonot säät yllättäisivät niin mökissä sitten viihtyisi sisälläkin. Plussaksi laskimme mahdollisuuden päästä merelle kävellen kalaan ja paljun.
Ja voi pojat! Täydellinen joulunvietto mökki löytyikin! Kustavista! Meren rannalta!

Ja kävi niin onnellisesti vielä että pääsimme vuorokautta aikaisemmin nauttimaan mökkeilystä kun perjantai saatiin töiden puolesta vapaiksi ja sitten vielä vuokra-isäntä ilmoitti meille että voisimme halutessamme mennä mökille jo päivää aikaisemmin! Mahtavaa!

Torstai-iltana, aatonaatonaattona ajoimme iltamyöhällä sysipimeään Kustaviin. Kumpikaan meistä ei ollut aikaisemmin käynyt sielläpäin joten emme tienneet minkälainen pimeys meitä odottikaan.
Yö oli kirkas ja linnunrata siinsi taivaalla jo ensimmäisenä iltana kirkkaana. Meri pauhasi jossain pimeydessä ja muuten oli täydellisen hiljaista. Olimme haltioissamme. Tästä tulisi mahtava viikko!
Mökki oli hulppeampi mitä vuokrailmoitus antoi ymmärtääkään. Meri oli aivan vieressä ja tutkimatonta metsää monia kilometrejä samoiltavana. Isäntä oli tuonut meille kuusenkin terassille joulutunnelmaa luomaan.
Ja mikä parasta, Parrat saivat olla koko viikon vapaana. Ei tarvinnut lähteä hihnalenkille koko viikkoon. Aivan luksusta!
Tässä hieman kuvasatoa ja tunnelmia viikon ajalta:

Näkymää saunan terassilta. Huoh. Niin mieluinen maisema meille.

Jouluaaton auringonlaskussa.

Jouluaaton kalastusta

Lahjojen jako. Aika siivo siinä tuli kun Parrat levittivät lelujaan ympäriinsä!

Jouluaaton paljuilut!

Kala-onneamme kävimme yrittämässä harvase päivä. Arvaatte varmaan lopputuloksen...

No kalat olivat varmaan myös joululomalla.

 Useana päivänä oli aikamoinen myräkkä merellä. Eipä olisi tehnyt mieli veneellä olla ulapalla!

Kauppamatkalla bongattiin hirvi tien poskesta...

 Parrat kävivät kuumana moisesta patsaasta! Kunnes totesivat sen olevan eloton.

 Illan hämärtyessä näin joulukuussa aikaisin oli kiva suunnata kameran ja taskulampun kanssa ulos kuvailemaan...

 "Muumion paluu"

Eräänä iltana, saunan lämmetessä tuli sisälle mökkiin eräs toinenkin lämmön hakija...

 Emme käsitä tänä päivänäkään että mikä töyhtiksen oli! Täysin terveen tuntuinen mutta pyrki koko illan mökkiin yhä uudellen ja uudelleen! Räpisteli ikkunoissa kun emme sitä sisään enää päästäneet.

 Merikotkan näimme neljänä päivänä liitelevän meren tai mökin yllä. Täälläkin lännemmässäkin se siis voi hyvin.

Ja niin se viikko meni taas siivillä täällä luonnonrauhassa. Tehtiin juuri niitä asioita joista toivoimmekin pääsevämme nauttimaan eli luonnossa olosta hulppean mökkeilyn siivittämänä. Kiitos A jos luet tätä!

Ja hyvät menneet joulut!