Takaisin merelle, yö Stora Träskössä | Inkoo

 

Monen "merettömän" kuukauden jälkeen olikin jo aika palata merellisiin maisemiin. Vaikka ei kerettykään kuin yhdeksi yöksi reissuun, niin kyllä se silti oli vaivan väärtti, ja aina se hieman vaivaa vaatii kun lähtee kumiveneellä. Ensin pitää vene kuskata rampille ja laskea ja siitä pakata jne... eli monta tuntia menee jo matkaan 😊. Sitten etsitään rauhallinen leiripaikka ja on teltan pystytystä ja tavaroiden purkamista. Mutta kun ilta saapuu ja istut telttatuolilla katsoen luonnon omaa näytelmää, tuulen puhaltaessa kasvoille ja lintujen sirkuttaessa ja auringon painuessa mailleen, niin kyllä se on kaiken vaivan arvoista 💜 

Tällä kertaa suunnattiin siis Inkoon, Kopparnäsin edustalla oleville saarille. Vene laskettiin Kotilahden sataman viereisestä rampista. Miksi tänne? 

Tämä on tällä hetkellä lähin veneenlasku-ramppi mitä on tarjolla meille 😏, itseasiassa sijaitsee hieman yli kilometrin päässä evakko-asunnostamme. 

Jouduimme evakkoon omasta asunnostamme määräajaksi, ja asumme tällä hetkellä täällä Siuntiossa. Koska taloyhtiö jossa asumme päätti teettää aivan älyttömiä remontteja, älyttömillä hinnoilla, joita rakennusyritysten bulvaanit hallitukselle syöttivät. Ei voi suositella tämän kokemuksen jälkeen kenellekään osake-asunto asumista... 

Mutta se siitä ja takaisin tähän retkeen 😁 ps. etsimme asuntoa ensi talvena, mieluiten ok-taloa vuokralle Uudenmaan lähistöltä, jos jollakulla lukijalla on vinkata jotain niin kuulemme mielellämme! Laita viestiä eraparrat at geemail piste com 😉

Ah! Kyllä meri tuoksuu...niin merelle! Pitkästä aikaa!

Suuntasimme vanhaan tuttuu Stora Träsköhön siis. Olemme aikaisemminkin visiteeranneet täällä, pari vuotta sitten syksyllä kun teimme päiväretken syksyllä tänne. Silloin lähestyimme saariryhmää lännen puolelta ja nyt idän puolelta. Idän puolelta saavuttaessa saa muutes olla tarkkana vedenalaisten isojen kivien kanssa, joita maastokartta eikä plotteri näyttänyt.

Träsköstä löytyi itärannalta oikein kiva poukama kumpparin kellua tyvenessä ja meille hieno kalliopaikka teltalle.

Yöt alkavat olla kylmiä, joten kaminalle on käyttöä

Vedenlämpötila oli tippunut jo 13,5 asteeseen, eli alkaa olemaan syys-taimenen kalastuksen aika  pikkuhiljaa!

Pappa käväisi hetken veto-uistelemassa...

...ja sitten kierrettiin saari heittelemässä. No. Ei ne taimenet ole näköjään vielä kuitenkaan tulleet 😀

koska ei yhtään tavattu...

Stora Träskö tarjoilee hienoja kalliota ja maisemia, ja metsäpolkuja. 

Ja havaittiin saaressa joku peurakin. Siis näköhavaintoja ja Pikku-Parta sai hajuhavainnon. (Sen jälkeen se lenkkeilikin metsässä hihnassa...huoh)

Muinainen ammusvarasto?

Päivälliseksi meillä oli hieman valmissalaattia matkassa ja sitten testailimme erilaisia "pullia"! Pappa toimi koe-eläimenä ja side silmillä arvosteli pullat paremmuus järjestykseen 😁. Testissä oli kala-, kana-, liha-, kasvis- ja punajuuri"liha"pullia. Mikä pulla oli maistuvin? No tietysti Poppiksen Hot Buffalo mutta kakkonen olikin sitten yllättäjä. Eli Muu-merkkinen kasvispyörykkä!  Siinä oli todella hyvä rakenne ja maistuvuus, eipä olisi arvannut että kasvispyörykkä voi olla näin hyvän makuinen! 

Aamu kun valkeni niin purimme leirin ja palasimme takaisin arkeen.

Oikein mukava hetki taas luonnossa 💚

"Heissulivei! Huomasitko että etsimme uutta kotia? Minäkin olen sisäsiisti enkä näin vanhoilla päivillä tee enää tuhmuuksia, eikä minusta karvaakaan lähde!" 😃

Uutta meriretkeilyä suunnitteilla jo! Pysy kanavilla 😊!

Veneilemässä Inkoossa

Innostuttiin viime viikonlopun taimen havainnosta Kopparnäsissä sen verran, että päätettiin lähteä kumiveneellä hieman tutkimaan tuota Inkoon meren puolta.

Pappa olikin päässyt jo kaverinsa veneellä nuuskimaan "Kopparin" edustaa vuosi sitten ja hällä oli hieman hajua mukavista saarista joille rantautua.

Pimeällä lähdettiin ja pimeällä tultiin. Harmillista on tuo päivän, tai valoisan ajan pituus. Se ei ole tähän aikaan vuodesta kuin seitsemän ja puoli tuntia.
Kävimme nyt tutustumassa Stora Halsön vierussaariin Halsäkobbeniin ja Stora Träsköön. Kovasti jäi niihinkin vielä tutkittavaa.

Vene laskettiin Malmsuddenin rampista alas.

Hivenen aikaa sai moottoria taas herätellä, viimeksi kumpparia kun on käytetty Kilpisjärvellä.

Päivän retkikamat ja Parrat veneeseen ja menoksi!
Keli oli tuhnuinen ja taivas lonkeron värinen. Ilmanlämpötila 1-2 astetta plussanpuolella.

Parrat nököttivät tuulen suojassa keulassa olevan pressun alla takkeineen, pelastusliiveineen ja vällyineen. Silti tuntui vanhoja Partoja hieman hytisyttävän. Niistä on tullut näin vanhimmiten enemmän lämpöisten kelien retkeilijöitä.

Ensin piipahdettiin hieman virveleitä heittelemässä Stora Halsön pikkusaaressa Halsökobbenissä.

Parrat hiihtivät pyjamissaan saarella, kyllä niitä hävetti :D. Noitten päälle vaan saa kätevästi laitettua nuo pelastusliivit niin siksi moinen vaatetus...

Hienoa rantaa tai oikeastaan merenpohjaa Halsökobbenissa. Merivesi on tosi matalalla.

Sieltä vaihdettiin sitten Stora Träsköön saarelle. Lounaiskärjen sopukassa oli kaikista tuulettominta.

Ennen eväiden grillaamista kierreltiin hieman saarta. Sieltä löytyikin mielenkiintoisia "rakennelmia":

Sitten olikin jo aika laittaa eväät tulille. Hieman pannukahvia, makkaraa ja pitsanpalaa. Parroille myös makkaraa ja pinaattilettuja. Kyllä maistuu luonnossa hyvältä! Varsinkin pannukahvi.

Päivän ainut valonkaje horisontissa...

Upeita ja monimuotoisia saaria!

Jos aikaisemmin on tullut valitettua, että kun se päivä kuluu niin luvattoman nopsasti, niin nyt se vasta kuluukin... Kello 9 aamulla laskimme veneen ja iltapvällä klo 16 se nostettiin ylös. Olisi vielä voinut tehdä vaikka mitä, mutta kun se valo loppuu kesken. Taimenkin jäi havannoimatta, paras syönti olisi varmaan ollut siinä iltapäivällä kello 15-16.
Ihana hetki luonnonrauhassa taas.