Innostuttiin viime viikonlopun taimen havainnosta Kopparnäsissä sen verran, että päätettiin lähteä kumiveneellä hieman tutkimaan tuota Inkoon meren puolta.
Pappa olikin päässyt jo kaverinsa veneellä nuuskimaan "Kopparin" edustaa vuosi sitten ja hällä oli hieman hajua mukavista saarista joille rantautua.
Pimeällä lähdettiin ja pimeällä tultiin. Harmillista on tuo päivän, tai valoisan ajan pituus. Se ei ole tähän aikaan vuodesta kuin seitsemän ja puoli tuntia.
Kävimme nyt tutustumassa Stora Halsön vierussaariin Halsäkobbeniin ja Stora Träsköön. Kovasti jäi niihinkin vielä tutkittavaa.
Vene laskettiin Malmsuddenin rampista alas.
Hivenen aikaa sai moottoria taas herätellä, viimeksi kumpparia kun on käytetty Kilpisjärvellä.
Päivän retkikamat ja Parrat veneeseen ja menoksi!
Keli oli tuhnuinen ja taivas lonkeron värinen. Ilmanlämpötila 1-2 astetta plussanpuolella.
Parrat nököttivät tuulen suojassa keulassa olevan pressun alla takkeineen, pelastusliiveineen ja vällyineen. Silti tuntui vanhoja Partoja hieman hytisyttävän. Niistä on tullut näin vanhimmiten enemmän lämpöisten kelien retkeilijöitä.
Ensin piipahdettiin hieman virveleitä heittelemässä Stora Halsön pikkusaaressa Halsökobbenissä.
Parrat hiihtivät pyjamissaan saarella, kyllä niitä hävetti :D. Noitten päälle vaan saa kätevästi laitettua nuo pelastusliivit niin siksi moinen vaatetus...
Hienoa rantaa tai oikeastaan merenpohjaa Halsökobbenissa. Merivesi on tosi matalalla.
Sieltä vaihdettiin sitten Stora Träsköön saarelle. Lounaiskärjen sopukassa oli kaikista tuulettominta.
Ennen eväiden grillaamista kierreltiin hieman saarta. Sieltä löytyikin mielenkiintoisia "rakennelmia":
Sitten olikin jo aika laittaa eväät tulille. Hieman pannukahvia, makkaraa ja pitsanpalaa. Parroille myös makkaraa ja pinaattilettuja. Kyllä maistuu luonnossa hyvältä! Varsinkin pannukahvi.
Päivän ainut valonkaje horisontissa...
Upeita ja monimuotoisia saaria!
Jos aikaisemmin on tullut valitettua, että kun se päivä kuluu niin luvattoman nopsasti, niin nyt se vasta kuluukin... Kello 9 aamulla laskimme veneen ja iltapvällä klo 16 se nostettiin ylös. Olisi vielä voinut tehdä vaikka mitä, mutta kun se valo loppuu kesken. Taimenkin jäi havannoimatta, paras syönti olisi varmaan ollut siinä iltapäivällä kello 15-16.
Ihana hetki luonnonrauhassa taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti