Takaisin merelle, yö Stora Träskössä | Inkoo

 

Monen "merettömän" kuukauden jälkeen olikin jo aika palata merellisiin maisemiin. Vaikka ei kerettykään kuin yhdeksi yöksi reissuun, niin kyllä se silti oli vaivan väärtti, ja aina se hieman vaivaa vaatii kun lähtee kumiveneellä. Ensin pitää vene kuskata rampille ja laskea ja siitä pakata jne... eli monta tuntia menee jo matkaan 😊. Sitten etsitään rauhallinen leiripaikka ja on teltan pystytystä ja tavaroiden purkamista. Mutta kun ilta saapuu ja istut telttatuolilla katsoen luonnon omaa näytelmää, tuulen puhaltaessa kasvoille ja lintujen sirkuttaessa ja auringon painuessa mailleen, niin kyllä se on kaiken vaivan arvoista 💜 

Tällä kertaa suunnattiin siis Inkoon, Kopparnäsin edustalla oleville saarille. Vene laskettiin Kotilahden sataman viereisestä rampista. Miksi tänne? 

Tämä on tällä hetkellä lähin veneenlasku-ramppi mitä on tarjolla meille 😏, itseasiassa sijaitsee hieman yli kilometrin päässä evakko-asunnostamme. 

Jouduimme evakkoon omasta asunnostamme määräajaksi, ja asumme tällä hetkellä täällä Siuntiossa. Koska taloyhtiö jossa asumme päätti teettää aivan älyttömiä remontteja, älyttömillä hinnoilla, joita rakennusyritysten bulvaanit hallitukselle syöttivät. Ei voi suositella tämän kokemuksen jälkeen kenellekään osake-asunto asumista... 

Mutta se siitä ja takaisin tähän retkeen 😁 ps. etsimme asuntoa ensi talvena, mieluiten ok-taloa vuokralle Uudenmaan lähistöltä, jos jollakulla lukijalla on vinkata jotain niin kuulemme mielellämme! Laita viestiä eraparrat at geemail piste com 😉

Ah! Kyllä meri tuoksuu...niin merelle! Pitkästä aikaa!

Suuntasimme vanhaan tuttuu Stora Träsköhön siis. Olemme aikaisemminkin visiteeranneet täällä, pari vuotta sitten syksyllä kun teimme päiväretken syksyllä tänne. Silloin lähestyimme saariryhmää lännen puolelta ja nyt idän puolelta. Idän puolelta saavuttaessa saa muutes olla tarkkana vedenalaisten isojen kivien kanssa, joita maastokartta eikä plotteri näyttänyt.

Träsköstä löytyi itärannalta oikein kiva poukama kumpparin kellua tyvenessä ja meille hieno kalliopaikka teltalle.

Yöt alkavat olla kylmiä, joten kaminalle on käyttöä

Vedenlämpötila oli tippunut jo 13,5 asteeseen, eli alkaa olemaan syys-taimenen kalastuksen aika  pikkuhiljaa!

Pappa käväisi hetken veto-uistelemassa...

...ja sitten kierrettiin saari heittelemässä. No. Ei ne taimenet ole näköjään vielä kuitenkaan tulleet 😀

koska ei yhtään tavattu...

Stora Träskö tarjoilee hienoja kalliota ja maisemia, ja metsäpolkuja. 

Ja havaittiin saaressa joku peurakin. Siis näköhavaintoja ja Pikku-Parta sai hajuhavainnon. (Sen jälkeen se lenkkeilikin metsässä hihnassa...huoh)

Muinainen ammusvarasto?

Päivälliseksi meillä oli hieman valmissalaattia matkassa ja sitten testailimme erilaisia "pullia"! Pappa toimi koe-eläimenä ja side silmillä arvosteli pullat paremmuus järjestykseen 😁. Testissä oli kala-, kana-, liha-, kasvis- ja punajuuri"liha"pullia. Mikä pulla oli maistuvin? No tietysti Poppiksen Hot Buffalo mutta kakkonen olikin sitten yllättäjä. Eli Muu-merkkinen kasvispyörykkä!  Siinä oli todella hyvä rakenne ja maistuvuus, eipä olisi arvannut että kasvispyörykkä voi olla näin hyvän makuinen! 

Aamu kun valkeni niin purimme leirin ja palasimme takaisin arkeen.

Oikein mukava hetki taas luonnossa 💚

"Heissulivei! Huomasitko että etsimme uutta kotia? Minäkin olen sisäsiisti enkä näin vanhoilla päivillä tee enää tuhmuuksia, eikä minusta karvaakaan lähde!" 😃

Uutta meriretkeilyä suunnitteilla jo! Pysy kanavilla 😊!