Vau! Ensimmäinen kerta tänä vuonna luvattiin hyviä tuulia sekä aurinkoista säätä viikonlopuksi!
Pakkohan se oli lähteä sitten testaamaan käytännönoloissa meidän uutta kotatelttaa! Ja muutenkin oli aivan mahtavaa päästä sivilisaatiota pakoon taas!
Laskettiin kumppari Emäsalon Edesvikenistä. Tavaraa tuli aika lailla mukaan.
Mahtava keli! Aurinko oikein poltteli! Kevättä rinnassa!
Suunta kohti Äggskäriä! Siellähän se häämöttääkin. Edesvikenistä Äggskäriin tuli ajomatkaa n. 6-7 km.
Valinnanvaraa leiripaikalle oli! Ei ketään missään. Valittiin kaikista tyynin ja tuulensuojassa oleva aurinkohiekkaranta Långholmenista. Vesi oli korkealla, normaalistihan tätä hiekkasärkän kärkeä pääsee melkein toiselle saarelle!
Mainio paikka! Tässä ei ollakaan aiemmin leireilty!
Ah! Miten tunnelmallista! Tulen rätinä nuotiossa ja kamiinassa, ilta-aurinko ja meren liplatus...
Tuotiin mukanamme iso säkki koivua, koska näin aikaisin keväästä ei voi luottaa että retkeilysaarten puuvarastoja olisi vielä täydennetty. Muutamia halkoja jäänyt viime keväästä ja tarpeeseen nekin tulivat.
Kotateltan pieni kamiina lämmittää koko kodan lämpimäksi. Ja kyllä se oli tarpeen koska auringon laskettua lämpötila painui pakkasen puolelle.
"Terkkuja sinne sivilisaatioon! Kyllä me täällä pärjätään!"
Pikkasen korkealla vesi! Långholmenin pikkusaareen ei mitään asiaa kuivin jaloin!
Missäs me Parrat nukutaan? Hyvin mahduttiin vaikka aluksi näytti aika ahtaalta...
Hyinen herätys molempina aamuina! Ei tullut lämpömittaria mukaan mutta arvioitiin että olisiko ollut -3 -6 astetta yölämpötilat... Hyvin tarjettiin makuupussien ja sisäteltan lämmössä.
Lämmintä vettä käsien pesuun kiitos!
Partojen kuppi jäätyi molempina öinä
Un-naked and not so-afraid!
Sitten taas puita hakemaan. Söderholmenissa niitä oli vielä näinkin paljon.
Hieman taimenen etsintää Söderholmenissa joka on Äggskärin ns. pääsaari
Ja takaisin leirille
Evääksi meillä oli viikonlopun aikana perinteisesti makkaraa, salaatteja, nuudeleita ja lihapyöryköitä. Ja aamuksi tietysti ne vakio nuudelikupit :D Ja hieman ruisleipää nuotiossa kuumennettavaksi, vitsit se on hyvää kun sen käristää rapsakaksi. Tai kaikkihan ulkona maistuu hyvältä :)
Lauantaina aurinko näyttäytyi vasta illan suussa, muuten oli aika pilvinen keli koko päivän.
Lauantai iltapäivänä alkoi vasta siikakellot rätisemään. Mutta voi harmi, molemmat pääsivät irti!
Parrat kömpivät makuupussistaan vasta teltan lämmittyä.
Sunnuntaina merivesi oli taas noussut, melkein nuotiossa jo!
Sitten pärähti kelloja soimaan!
Viikonlopun saldo mato-ongilla 1 siika ja 2 alamittaista rasvaevällistä taimenta (!) jotka tietysti päästettiin vapauteen.
Pikku-Parta innostui niin kalastuksesta että alkoi jo muistuttamaan isäänsä, edesmennyttä Kalastaja-Partaa kovasti.
Ihana aurinko lämmitti meitä sunnuntai-aamun askareissa, kun aloimme leiriä pikkuhiljaa purkamaan. Täysin tyyni meri ja aurinko, huoh, lupaus kesästä.
Leiri purettu
Normaalisti tarinahan loppuisikin tähän, että matkasimme kotiin onnellisesti täydellisen viikonlopun jälkeen.
Mutta nyt ei käynyt ihan niin...
Ensin hajosi veneen moottorin käynnistysnaru! Se ei enää palautunut ollenkaan eikä saatu veneen moottoria käynnistettyä. Melottiin hiekkasärkältä Äggskärin Mellerstholmenin laituriin tutkimaan asiaa...
Ja samalla etelästä rupesi nousemaan älytön sumu! Hui! Hetken jo alkoi hirvittämään että tännekö nyt jäädään!
Huhuh, eipä ollakaan vielä tämmöistä sumua merellä kohdattu! Kyllä oli aika kauhistuttava matka ajella takaisin Emäsaloon kun ei nähnyt yhtään maamerkkejä, täysin luottaen veneen plotteriin!
Eikä siinä vielä kaikki! Edesvikenin lahti oli jäässä! Voi jessus!
Mamma hakkasi melalla jäähän kulkuväylän veneen keulassa ja aika pitkä aika tultiin viimeistä suoraa laituriin.
Jääuraa
Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Että tämmöinen viikonloppu seikkailu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti