Siikaa etsimässä Sipoon saaristossa

 

Kalastus-foorumia seuratessa, ja muita siian onkijoita jututtaessa on käynyt ilmi että keväinen siianpyynti on ollut aika laihanpuoleista tähän aikaan keväästä  Porvoo/Sipoo-akselilla tänä vuonna. Siika se meilläkin oli mielessä, kun katsottiin viikonlopun sää-ennustetta ja päätettiin kumivene laskea Kalkkirannasta. 

Kalkkirannassa oli jo puolenpvän aikaan aika täyttä, veneitä laskettiin, ihmisiä oli ongella ja eväitä syömässä, lautoja lastattiin isompaan alukseen. Onneksi keksittiin rauhallinen lasku"ramppi" parkkipaikan vierestä niin ei oltu kenenkään tien tukkeena toheltamassa tavaroinemme...

Taas jäi ohikulkijoita ihmettelemään että mahtuuko nuo kaikki tavarat mukaan tuohon kumiveneeseen 😂  

Mahtuu ne!

Keli oli täydellinen! Pikkuhiljaa puksutellessa Bergholmenia kohden bongasimme matkalla 2 hyljettäkin (valitettavasti kuvat jäi saamatta kun katsoimme niitä ensin tovin ajopuiksi kunnes sukelsivat 😄)

Kierreltiin ensin saarirykelmää etsien hyvää koillistuulilta suojaisaa rantaa veneelle ja sitten päädyimme Bergholmeniin joka on Torrvedsholmenia vastapäätä.

Tovi jos toinenkin meni taas leirin pystytyksessä ja tavaroiden järjestelyssä paikoilleen (jos niitä ei laita esille oitis niin sitten on aina kauhea etsiminen että missä se ja missä tää nyt olikaan...)

Mutta se leirin rakennus on aina osa tätä nautintoa 😊 

Nyt kun ollaan ruvettu tekemään näistä reissuista (tai ainakin pyritty tekemään) myös Youtube-videoita, niin sitä huomaa että ei muista enää still-kuvia kaikesta tapahtuneesta ottaa. Tehtiin nimittäin perjantai iltana uusimman Erä-lehden retkiruoka-reseptin mukaan canneloni-raakamakkaroita tomaattikastikkeessa, oikein maukasta oli mutta emme saaneet niitä makkaroita kyllä pysymään niissä pastaputkissa...

Ja sitten se aurinko jo taas laskikin. 

Aamupalaksi grillipekonia ja munia...jaa mutta kuka unohti ne munat kotiin...?

Perjantaina ei siikoja kuulunut eikä näkynyt, lauantaina uutta matoa koukkuun...

...ja saarta kiertelemään ja taimenta etsimään.

Ei taimenta löytynyt mutta yksinäinen siika päräytti siikakellon soimaan! 

Pikku-Parta on onnellinen kalasta kuin kalasta 😋

Päivä hupesi taas nopeasti hieman virveleitä viskoen, lintujen touhuja seuratessa ja hyvää ruokaa tehdessä.

Västäräkistä vähäsen!

Kumpanakaan yönä ei kylmyys vaivannut, illalla lämmitettiin kotatelttaa ja siitä pujahdus talvimakuupusseihin ja aamulla herättiin auringon jo paistaessa.

Viimeiset heitot haahkaparven huhuillessa...

Ja kotimatkalle.

Muutamaa sääntöä tuli taas kerran rikottua vkonlopun aikana... Aitaan kiinnittyminen ^oli hetkellinen rikkomus vain mutta Kalkkirantaan on tullut myös maksulliset parkkipaikat pidempi aikaiselle parkkeeraamiselle (joka tuli aivan yllätyksenä 😶). Onneksi säästyttiin sakoilta, mutta asia on nyt tiedossa ja se täytyy muistaa ottaa huomioon seuraavaksi.

Nyt ei voi sanoa etteikö olisi ollut kalaa vaille täydellinen reissu kun se siikakin saatiin, noh, ehkä sitä taimenta vaille täydellinen sitten 😀!