Erä-Parrat

Erä-Parrat

sunnuntai 29. elokuuta 2021

Lapin reissu-21 Inarijärvi

 


Voihan Inarijärvi! Veit meidän sydämet täysin! 

Ei missään ole näin hienoja autiosaaria ja luonnonrauhaa, huoh 💙

Saatiin siis viettää Inarijärvellä 10 päivää, tukikohtana erämökki Munhaissaaressa, Nangunniemen lähistöllä. Paljon kalastusta ja kalatapahtumia, Inarin luonnosta ja rauhasta nauttimista, erä-elämää sähköttömässä, mutta aivan huikeassa erämökissä, veneilyä ja lähitienoiden tutkimista. 

Alunperin olimme suunnitelleet veneilevämme pidempiäkin matkoja järvellä mutta kun kalatapahtumia tuli jo niin paljon omastakin saaren rannasta niin miksi lähteä merta edemmäs kalaan? 

Tässä hieman fiilistelyä ihan vain "omasta saaresta" 😊:

Pikku-Parta oli onnellinen! Sai vapaana viipottaa pitkin saarta

Nokipannu-kahvit maistuivat joka aamu

Ruuat valmistuivat kätevästi joko Trangialla tai mökin keittiön kaasuliedellä


Mökistä löytyi mielenkiintoinen kirja, vuoden 1927 painos, Samuli Paulaharjun kirjoittama Takalappia, joka kertoi lapin ja lappalaisten elämästä menneinä aikoina. Meille tuli jokapäiväinen tapa lukea katkelma, päivän "mietelause" kirjasta, satunnaisesta kohdasta satunnaiselta sivulta 😊


Rantaan on rakenteilla isompi laituri johon tulevaisuudessa pääsee sitten isommallakin veneellä

Pikku-Parran lelut pihalla kiinnostivat sirkuttajia 😃


Kymmeneen päivään mahtui monenmoista keliä, tyynestä järvestä tuuliseen järveen ja auringon paahteesta jäätävään sateeseen.

Sauna lämpesi melkein joka päivä 💛






Veto-uistelua packraftillä


Yhtenä päivänä päätimme käväistä katsastamassa lähellä sijainneen Jääsaaren ja pari muuta kohdetta.

Iso-Jääsaaren tunnistaa hyvin kaukaakin kohoavasta "nyppylästään" 😊


Iso-Jääsaaren nuotiopaikkaa ja tupaa





Sitten suunta kohti Korkia-Mauran jääluolaa



Jääluolan edustan nuotiopaikkaa

Jossain täällä se jääluola varmaan on...?


Hetken sai kuikuilla kallion halkeamia ennen kuin tie jääluolalle löytyi! Itse jääluolalle on vielä kavuttava tikapuut alas aika ahtaissa oloissa, mutta sieltä se sitten löytyi. Valitettavasti valokuvaa jääluolasta ei ole, kun jäi fikkarit mökille... mutta syksyllä ilmestyvässä Youtube-videossa jotain matskua on 😉


Siitä vain, ahtaasta rakosesta sisään ja sieltä se jääluola löytyy!




Siitä sitten lähdettiin köröttelemään kohti Kaamassaarta, ja voi jessus sentäs! Mikä on mahdollisuus että törmäät tuttuusi tällä jäätävän kokoisella järvellä!?! Prosentuaalisesti voisi kuvitella että aika pieni, mutta näin kävi! Terkkuja Arja ja Jukka jos luette tätä!



Meillä oli ajatuksena käväistä etsimässä Andreasnuoran vankileiri ja nähdä Kaikunuora...



Kaikunuora ja Kaamassaari löydettiinkin...


Mutta se Andreasnuoran vankileiri ei paljastanut itseään! Ei vaikka Mamma etsi Kaamassaaresta sitä niin että eksyi saaren metsään yksinään tunniksi.. huoh. Meinasi paniikki iskeä kun ei ollut puhelin kuuluvuutta ja lopulta hikisen taivalluksen päätteeksi huhuilu-äänet sitten kohtasivat Papan ja Pikku-Parran kanssa. Huh helpostusta!


Palattiin yhtä seikkailua rikkaampina takaisin "koti"saaren edustalle vielä hieman heittelemään virveliä.


Reissun ainut mitallinen harjus


Päivät kuluivat verkkaisesti omaa tahtiaan. Nukuttiin hyvin ja pitkään (mökin sängyt ovat loistavat!), siitä sitten aamutoimiin, nokipannukahvin keittoon, veden hakuun (saarella on oma lähde josta saa kirkasta lähdevettä, kyllä etelän kraanavesi sille kalpenee!) ja puiden tekoon, risujen etsimiseen ja kantoon. Ai että mitä elämää! 💚 Nautittiin joka hetkestä!


Lähisaarten ja Munhaissaaren toinen puoli tulivat tutuiksi. Aivan ihania rantoja joissa viettää päivä kalastellen ja piknikillä.





Huoh nää rannat ja hiljaisuus...





Tämä veden kirkkaus 💖


Muutaman kerran käväistiin veto-uistelemassa viidellä vavalla Nangunniemen selällä. Taimeniahan tuli tämän kymmenen päivän aikana 12 kappaletta ylös asti, mutta valitettavasti olivat kaikki alamittaisia. Inarijärvellä ala-mitta on 50cm. Yksi isompi tarttui vetäessä niin että virvelin räikkä alkoi suorastaan kirkumaan, hieman syvempää kun syvääjillä vedettiin. Mutta valitettavasti se mitallinen pääsi veneen vieressä irti!


Tätä koko luokkaa on ja paljon ja pinnasta tulee. Isommat taitavat lymyillä hieman syvemmällä..






Inarinjärven reissu ja Munhaissaari jättivät kyllä merkin sydämiimme. 
Mahtavat kymmenen päivää saimme täällä viettää, jotka eivät varmasti jää viimeisiksi päiviksi, tänne on palattava 💗 
Kiitos Köpi vieraanvaraisuudestasi! Mökkisi on täydet 5/5 tähteä! 👌👍
ps. Jos etsit tämmöistä luonnonrauhaa niin mökkiä vuokraa Loue Living niminen yritys 😉

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti